Erasmus-vaihto Lontoossa

Tämän kertainen kirjastomme blogijulkaisu on raporttini Erasmus-vaihdosta Lontoosta, jossa olin 12.-16.5.2014 tutustumassa musiikkioppilaitosten kirjastojen toimintaan. Julkaisemme tässä Lontoon musiikkioppilaitoskirjastoja esittelevän alkuosan ja tekstin lopussa on linkki raportin loppuosaan. Otsikkojen numerointi ja muut ”epäblogimaisuudet” johtuvat siitä, että tätä ei ole alun perin kirjoitettu blogijulkaisua silmällä pitäen.

1. Johdanto

Olin toukokuussa 2014 viiden päivän ajan Lontoossa Erasmus-vaihto-ohjelman Staff Exchange –vaihdossa. Vastaanottava organisaatio oli Royal Academy of Music. Vierailin vaihdon aikana yhteensä kahdeksassa musiikkikirjastossa. Seitsemän vierailua oli sovittu etukäteen ja niissä haastattelin henkilökuntaa erityisesti lisensoituihin e-aineistoihin liittyvistä kysymyksistä. Tallensin haastattelut digitaalisella nauhurilla. Näiden lisäksi kävin tutustumassa Barbican Music Libraryyn, joka on yleinen musiikkikirjasto.

Halusin vaihdossa tutustua erityisesti yliopistotason musiikinopetusta tarjoavien laitosten kirjastoihin, eli Sibelius-Akatemian kirjastoa vastaaviin kirjastoihin Lontoossa. Royal Academy of Musicin kirjastonjohtaja Kathryn Adamsonilta sain hyviä vihjeitä vierailukohteista. Kaikki toivomani vierailut saatiin järjestettyä. Vierailin viiden musiikin alan oppilaitoksen kirjastossa (Guildhall school of music and drama, King’s College London, Royal Academy of Music, Royal College of Music, Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance), Lontoon yliopiston keskuskirjastossa (Senate House Library), Iso-Britannian kansalliskirjastossa (British Library) sekä Barbican Music Libraryssä, jossa en tehnyt virallista haastattelua.

Lontoon yliopistokirjastokenttä on melko erilainen kuin Suomen. Ehkä silmiinpistävin ero on, että kirjastot ovat verrattain suljettuja; palvelut ja aineistot on tarkoitettu omille opiskelijoille, ja ulkopuoliset eivät normaalisti edes pääse sisään rakennukseen, lainausoikeuksista puhumattakaan. Tämä on suoraan yhteydessä kirjastojen rahoitusmalliin. Suomessa yliopistot kustannetaan verovaroin, joten veronmaksajilla on oikeus käyttää yliopistojen kirjastoja, kun taas Lontoon yliopistoissa on huikeat lukukausimaksut, joten opiskelijat maksavat itse kirjastonsa eikä heillä haluta maksattaa ulkopuolisten palveluja.

2. Kirjastot

2.1. Royal Academy of Music

Royal Academy of Music (RAM) toimi vaihdon vastaanottavana organisaationa, ja kirjaston johtaja Kathryn Adamson allekirjoitti tarvittavat paperit. RAM on hyvin arvostettu musiikkioppilaitos[1]. RAM:n kirjasto on kokoelmiltaan melkoisen suuri, yli 200 000 nidettä.

IMG_0736

Royal Academy of Musicin konserttisali. Upouudet urut on rahoittanut akatemian alumni Sir Elton John.

RAM sijaitsee Marylebonessa. British Library on muutaman sadan metrin päässä, ja Senate House Library on 20 minuutin kävelymatkan päässä, mikä on lontoolaisittain hyvin lähellä. Myöskin toinen Lontoon hyvistä yleisistä musiikkikirjastoista, Westminster Music Library, on lähistöllä. RAM:n opiskelijat saavat halutessaan käyttöoikeuden kaikkiin näistä kirjastoista, ja tätä mahdollisuutta mainostetaan kirjastossa aktiivisesti. Kirjaston omat e-aineistokokoelmat ovat melko vaatimattomia, koska erityisesti Senate House Libraryn e-aineistot ovat laajat. RAM painottuu enemmän esittävään taiteeseen kuin tutkimukseen, siksi kirjaston kokoelmat ovat hyvin nuottipainotteisia. Kirjastolla on myös kokoelma akatemian konserttitaltiointeja eri vuosikymmeniltä.

2.2. Guildhall school of music and drama

Guildhall School of music and drama, kirjaston henkilökunta yhteiskuvassa. Kate Eaton sinisessä puserossa.

Guildhall School of music and drama, kirjaston henkilökunta yhteiskuvassa. Kate Eaton sinisessä puserossa.

Guildhall sijaitsee City of Londonissa Barbican Centren kyljessä. Barbican Centre on yksi Euroopan suurimmista konserttikeskuksista. Myös Guildhall on vahvasti taiteentekemiseen painottuva. Heillä on musiikin lisäksi myös teatteripuoli. Teatteripuolen tarpeisiin kirjastolla on hyvin erikoisia kokoelmia: paljon kirjallisuutta eri aikakausin pukutyyleistä, David Attenborough:n luontodokumentteja DVD:llä joista näyttelijät voivat tutkia eläinten liikkumista yms. Niteitä heillä on n. 100 000.

Kirjastoa esitteli Kate Eaton. Aivan kirjaston vieressä on yleinen musiikkikirjasto Barbican Music Library, ja kirjasto pyrkii hyödyntämään tätä yhteyttä.

 

2.3. King’s College London

King’s College London (KCL) on n. 25000 opiskelijan monialainen yliopisto. KCL:lla on monia kirjastoja, vierailin Maughan Libraryssä joka on suurin näistä ja jossa musiikkikokoelmat sijaitsevat. Kirjasto on goottilaistyylisessä entisessä kansallisarkiston rakennuksessa Chancery Lanella.

KCL: Maughan Library, näkymä kadulta

KCL: Maughan Library, näkymä kadulta

Tiloja ja kokoelmia esitteli Graeme Lockheart. Rakennuksen arkistohistoria näkyy mm. siinä, että materiaalivalinnoissa oli tehty kaikki mahdollinen tulipalojen torjumiseksi – ovet ja hyllytornit olivat rautaa, hyllytasot kiveä. KCL:n musiikkipuoli on lähinnä musiikin tutkimusta. Myös KCL kuuluu Lontoon yliopistoon, jossa on mm. Royal Academy of Music joka painottuu esittämiseen.

KCL:n e-aineistokokoelmat ovat hyvin laajat, kuten monialaisella yliopistolla kuuluu ollakin. Haastattelutilanteessa paikalla olivat taidealojen informaatikko Graeme Lockheart, Klara Finnimore joka hoitaa tilaukset ja e-aineistojen admin-puolen sekä Elizabeth Serebriakoff, joka tekee MARC-importteja kirjastoluetteloon ja ylläpitää Primoa.

2.4. Royal College of Music

Royal College of Musicin (RCM) kirjastolla on suuret nuottikokoelmat ja aivan erityisesti hieno ”aarrekokoelma” nuottikäsikirjoituksia ja erittäin vanhoja painettuja nuotteja. Niteitä on yhteensä n. 500 000. Täällä huomasi Lontoon ja Helsingin eron – meillä vanhat nuotit ovat 1800-luvun alusta, Lontoossa 1300-luvulta.

Royal College of Music: Novello-nuottikustantamon lahjoittama nuottikokoelma, kuvassa kirkkovuoden mukaan järjestettyjä laulukokoemia

Royal College of Music: Novello-nuottikustantamon lahjoittama nuottikokoelma, kuvassa kirkkovuoden mukaan järjestettyjä laulukokoemia

Kirjastoa esitteli Peter Linnitt. E-aineistoista puhuin Monika Pietras’n kanssa ja lopuksi vielä Rob Corp esitteli paperiaineiston digitointia.

2.5. Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance

Trinityssä Labanilla on kaksi kirjastoa: musiikkipuolen Jerwood Library (jossa vierailin) ja Labanin tanssikoulun Laban Library. Trinity Laban on syntynyt yhdistämällä Trinity College of Music ja Laban Dance Centre vuonna 2005. Tällä hetkellä e-aineistot ovat yhteisiä mutta kirjastot sijaitsevat eri paikoissa ja niillä on omat kirjastoluettelot. Kirjaston sijainti on häkellyttävä: se on entisessä kuninkaallisen laivastokoulun rakennuksessa Greenwichin puistossa Thames-joen rannalla. Keskustasta tosin tulee jonkin verran matkaa, itselläni ei 1h 20min riittänyt Lontoon perjantain aamuruuhkassa sinne matkustamiseen.

Trinity oli viimeinen vierailukohteeni. Olin pitkin viikkoa kuullut muilta kirjastolaisilta, että Trinityn Edith Speller on melkoinen velho e-aineistojen suhteen, ja huhut osoittautuivat oikeiksi. Keskustelu oli viikon antoisin ja sain paljon uusia ajatuksia aineiston järjestämisestä. Jerwood Libraryssä näytti muutenkin olevan todella upea kehitysinto, joka paikassa kirjastossa näkyi että oli mietitty miten tämänkin asian voisi tehdä fiksummin.

Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance

Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance

Trinityn koulutusohjelmat painottuvat esittävään puoleen. Kokoelman suurin osa-alue ovat nuotit, joita on n. 70 000 nidettä. E-aineistot ovat aika laajat, ja niille on tehty paljon asioita.

2.6. Senate House Library

Senate House Library (SHL) on Lontoon yliopiston (University of London) keskuskirjasto. Lontoon yliopisto on eräänlainen katto-organisaatio, opetus ja tutkimus tapahtuu pääosin yliopistoon kuuluvissa melko itsenäisissä oppilaitoksissa (college, academy, school jne) joita voidaan pitää kaikissa käytännön merkityksissä yliopistoina. Senate House Library on näiden oppilaitosten yhteinen keskuskirjasto, joka saa rahoituksensa ”alhaaltapäin”, ts. oppilaitokset kustantavat kirjaston toiminnan. Vierailukohteistani Royal Academy of Music ja King’s College London kuuluvat Lontoon yliopistoon joten heidän opiskelijansa voivat käyttää SHL:n palveluja.

Senate House Library (kuva: Ethan Doyle White)

Senate House Library (kuva: Ethan Doyle White)

SHL sijaitsee vaikuttavassa tornissa Bloomsburyssä. Kirjaston asiakkaille avoimet tilat ovat kerroksissa 4-7 ja suljetut varastot ja muut vain henkilökunnalle avoimet tilat täyttävät kerrokset 8-18! Kirjastolla on valtavasti varastoaineistoa, etenkin vanhoja kausijulkaisuja satojen vuosien taakse. Niteitä on n. 3 000 000, kausijulkaisuja yli 7000 nimekettä. Kirjastolla on vielä tunnin junamatkan päässä erillinen etävarasto, jossa on paljon käsittelemättömiä lahjoituksia yms.

Haastattelin Colin Homiskia, joka on musiikkipuolen ”research librarian”. Hän sanoi, että yliopiston oppilaitosten kirjastot hankkivat aineistoa opetuksen tarpeisiin ja pyyntöjen perusteella, joten SHL koettaa hankkia kaikkea muuta sitten. Sähköisissä aineistoissa näytti siltä, että SHL tilaa paljon monialaisia aineistoja joista on hyötyä useille oppilaitoksille. Hankinnoissa pyritään siihen, että oppilaitoskirjastot ja SHL täydentäisivät toisiaan. SHL on monialainen ja todella suuri, joten e-aineistot ovat valtavan laajat. Sain upean SHL:n kokoelmia esittelevän kirjan, johon halukkaat voivat tutustua Siban kirjastossa.

2.7. British Library

Kävin myös British Libraryssä (BL), joka on Ison-Britannian kansalliskirjasto. Kuten kansalliskirjastoissa yleensäkin, BL:n kokoelmat ovat lähes kokonaan suljettuja, joten aineistoa voi tutkia vain tilaamalla sitä lukusaliin. BL:n käyttäjät ovat etupäässä akateemista väkeä: tutkijoita, luennoitsijoita, jatko-opiskelijoita, nyttemin myös perusopiskelijoita. Aiemmin perusopiskelijoiden oli hankalaa saada käyttöoikeuksia, mutta kriteerejä on kevennetty. BL on vapaakappalekirjasto, mutta Britanniassa vapaakappalelaki ei kata äänitteitä joten ne joudutaan hankkimaan.

Haastattelin Sandra Tuppenia, joka kuratoi nuottikäsikirjoituksia ja on osa BL:n musiikkitiimiä. Sandra myös esitteli kirjaston musiikkikokoelmia. Keskustelin myös teknisten palvelujen johtajan Will Prenticen kanssa. Hän vastaa audio- ja videopuolen digitoinnista, mille on oma osasto BL:ssä. Vaikka BL on käytöltään vahvasti kytköksissä tutkimukseen, se ei kuitenkaan oli oppilaitoskirjasto joten se poikkesi melko lailla muista vierailukohteistani. Keskustelimme paljon kokoelmien digitoinnista ja tietokantojen yhteistoimivuudesta. BL:lla yhteistoimivuuteen onkin suuri tarve, silla katalogeja on useita. Sama teos voi esiintyä painettuna nuottina pääkatalogissa, äänitteenä AV-katalogissa ja vielä nuottikäsikirjoituksena arkistokatalogissa.

British Library. Mittakaavasta ja teknisestä osaamisesta kertoo se, että teknisten palvelujen osastolla on oma laitehuolto, joka huoltaa kelanauhurit ym.

British Library. Mittakaavasta ja teknisestä osaamisesta kertoo se, että teknisten palvelujen osastolla on oma laitehuolto, joka huoltaa kelanauhurit ym.

BL:llä on jonkin verran lisensoituja e-aineistoja, joita asiakkaat voivat käyttää paikan päällä joko omilla tietokoneillaan tai BL:n koneilla. BL on myös tuottajana useassa aineistossa (mm. EEBO, ECCO, Nineteenth Century Online) joten heidän roolinsa on vähän erilainen kuin muiden kirjastojen. Em. aineistoissa sopimus on sellainen, että kustantajalla on digitoinnin maksajana viiden vuoden yksinoikeus aineiston jakeluun, mutta BL joka omistaa alkuperäisaineistot saa käyttää digitoituja aineistoja omissa tiloissaan.

2.8. Barbican Music Library

Kävin tutustumassa myös Barbican Music Libraryyn, joka on yleinen musiikkikirjasto aivan Guildhallin vieressä. Lontoon yleisten kirjastojen musiikkipuoli on melko totaalisesti alasajettu (”decimated” = hävitetty (Kate Eaton, Guildhall)) ja jäljellä on vain kaksi kirjastoa joilla on mainitsemisen arvoinen musiikkikokoelma: Barbican ja Westminster. Barbican oli kokoelmiltaan suunnilleen Helsingin kirjasto 10:n kokoinen ja ymmärsin että Westminster on samaa kokoluokkaa. 10 miljoonan asukkaan metropolissa tämä ei riitä mihinkään.

En ollut sopinut vierailua etukäteen, mutta Richard Jones otti minut todella ystävällisesti vastaan. En tehnyt täällä haastattelua vaan tutustuin kirjastoon epävirallisemmissa merkeissä. Musiikkikirjastojen vähyyden vuoksi nuottikokoelmaan kohdistuu valtava lainauspaine, minkä vuoksi he ovat sidotuttaneet kaiken koviin kansiin. Tämä tietysti maksaa, mutta kirjaston omistaa City of London, joka on Lontoon ytimessä oleva pankkien ja asianajotoimistojen täyttämä ”vanha keskusta”.

Barbican Music Library ja kovakantiseksi sidotettu Haydnin jousikvartetto

Barbican Music Library ja kovakantiseksi sidotettu Haydnin jousikvartetto

Kirjastolla on myös n. 15 000 CD-levyä, joiden lainaaminen on maksullista. Muun materiaalin lainaaminen on ilmaista. Musiikin alan E-aineistoja oli muutamia, lähinnä Grove, IIMP ja Naxos, mutta kirjastolla on jonkin verran myös yleisiä aineistoja JSTORilta, EBSCOlta ym.

Raportin loppuosa käsittelee etupäässä elektronisten aineistojen käsittelyä ja on suunnattu lähinnä kirjastoammattilaisille. Voit lukea sen tästä linkistä (pdf).

Erkki Nurmi
verkkopalvelusuunnittelija


 

[1] Käytän tässä raportissa ”oppilaitosta” yleisnimityksenä kaikille korkea-asteen opetusta tarjoaville laitoksille ja organisaatioille (engl. HEI = Higher Education Institution). Englannissa ”university” tuntuu viittavaan normaalisti katto-organisaatioon, ja varsinaista yliopisto-opetusta tarjoavia yksiköt ovat nimeltään ”college”, ”academy”, ”school” ym.

Advertisements
Kategoria(t): Yleiset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s