Erasmus-vaihto Lontoossa

Tämän kertainen kirjastomme blogijulkaisu on raporttini Erasmus-vaihdosta Lontoosta, jossa olin 12.-16.5.2014 tutustumassa musiikkioppilaitosten kirjastojen toimintaan. Julkaisemme tässä Lontoon musiikkioppilaitoskirjastoja esittelevän alkuosan ja tekstin lopussa on linkki raportin loppuosaan. Otsikkojen numerointi ja muut ”epäblogimaisuudet” johtuvat siitä, että tätä ei ole alun perin kirjoitettu blogijulkaisua silmällä pitäen.

1. Johdanto

Olin toukokuussa 2014 viiden päivän ajan Lontoossa Erasmus-vaihto-ohjelman Staff Exchange –vaihdossa. Vastaanottava organisaatio oli Royal Academy of Music. Vierailin vaihdon aikana yhteensä kahdeksassa musiikkikirjastossa. Seitsemän vierailua oli sovittu etukäteen ja niissä haastattelin henkilökuntaa erityisesti lisensoituihin e-aineistoihin liittyvistä kysymyksistä. Tallensin haastattelut digitaalisella nauhurilla. Näiden lisäksi kävin tutustumassa Barbican Music Libraryyn, joka on yleinen musiikkikirjasto.

Halusin vaihdossa tutustua erityisesti yliopistotason musiikinopetusta tarjoavien laitosten kirjastoihin, eli Sibelius-Akatemian kirjastoa vastaaviin kirjastoihin Lontoossa. Royal Academy of Musicin kirjastonjohtaja Kathryn Adamsonilta sain hyviä vihjeitä vierailukohteista. Kaikki toivomani vierailut saatiin järjestettyä. Vierailin viiden musiikin alan oppilaitoksen kirjastossa (Guildhall school of music and drama, King’s College London, Royal Academy of Music, Royal College of Music, Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance), Lontoon yliopiston keskuskirjastossa (Senate House Library), Iso-Britannian kansalliskirjastossa (British Library) sekä Barbican Music Libraryssä, jossa en tehnyt virallista haastattelua.

Lontoon yliopistokirjastokenttä on melko erilainen kuin Suomen. Ehkä silmiinpistävin ero on, että kirjastot ovat verrattain suljettuja; palvelut ja aineistot on tarkoitettu omille opiskelijoille, ja ulkopuoliset eivät normaalisti edes pääse sisään rakennukseen, lainausoikeuksista puhumattakaan. Tämä on suoraan yhteydessä kirjastojen rahoitusmalliin. Suomessa yliopistot kustannetaan verovaroin, joten veronmaksajilla on oikeus käyttää yliopistojen kirjastoja, kun taas Lontoon yliopistoissa on huikeat lukukausimaksut, joten opiskelijat maksavat itse kirjastonsa eikä heillä haluta maksattaa ulkopuolisten palveluja.

2. Kirjastot

2.1. Royal Academy of Music

Royal Academy of Music (RAM) toimi vaihdon vastaanottavana organisaationa, ja kirjaston johtaja Kathryn Adamson allekirjoitti tarvittavat paperit. RAM on hyvin arvostettu musiikkioppilaitos[1]. RAM:n kirjasto on kokoelmiltaan melkoisen suuri, yli 200 000 nidettä.

IMG_0736

Royal Academy of Musicin konserttisali. Upouudet urut on rahoittanut akatemian alumni Sir Elton John.

RAM sijaitsee Marylebonessa. British Library on muutaman sadan metrin päässä, ja Senate House Library on 20 minuutin kävelymatkan päässä, mikä on lontoolaisittain hyvin lähellä. Myöskin toinen Lontoon hyvistä yleisistä musiikkikirjastoista, Westminster Music Library, on lähistöllä. RAM:n opiskelijat saavat halutessaan käyttöoikeuden kaikkiin näistä kirjastoista, ja tätä mahdollisuutta mainostetaan kirjastossa aktiivisesti. Kirjaston omat e-aineistokokoelmat ovat melko vaatimattomia, koska erityisesti Senate House Libraryn e-aineistot ovat laajat. RAM painottuu enemmän esittävään taiteeseen kuin tutkimukseen, siksi kirjaston kokoelmat ovat hyvin nuottipainotteisia. Kirjastolla on myös kokoelma akatemian konserttitaltiointeja eri vuosikymmeniltä.

2.2. Guildhall school of music and drama

Guildhall School of music and drama, kirjaston henkilökunta yhteiskuvassa. Kate Eaton sinisessä puserossa.

Guildhall School of music and drama, kirjaston henkilökunta yhteiskuvassa. Kate Eaton sinisessä puserossa.

Guildhall sijaitsee City of Londonissa Barbican Centren kyljessä. Barbican Centre on yksi Euroopan suurimmista konserttikeskuksista. Myös Guildhall on vahvasti taiteentekemiseen painottuva. Heillä on musiikin lisäksi myös teatteripuoli. Teatteripuolen tarpeisiin kirjastolla on hyvin erikoisia kokoelmia: paljon kirjallisuutta eri aikakausin pukutyyleistä, David Attenborough:n luontodokumentteja DVD:llä joista näyttelijät voivat tutkia eläinten liikkumista yms. Niteitä heillä on n. 100 000.

Kirjastoa esitteli Kate Eaton. Aivan kirjaston vieressä on yleinen musiikkikirjasto Barbican Music Library, ja kirjasto pyrkii hyödyntämään tätä yhteyttä.

 

2.3. King’s College London

King’s College London (KCL) on n. 25000 opiskelijan monialainen yliopisto. KCL:lla on monia kirjastoja, vierailin Maughan Libraryssä joka on suurin näistä ja jossa musiikkikokoelmat sijaitsevat. Kirjasto on goottilaistyylisessä entisessä kansallisarkiston rakennuksessa Chancery Lanella.

KCL: Maughan Library, näkymä kadulta

KCL: Maughan Library, näkymä kadulta

Tiloja ja kokoelmia esitteli Graeme Lockheart. Rakennuksen arkistohistoria näkyy mm. siinä, että materiaalivalinnoissa oli tehty kaikki mahdollinen tulipalojen torjumiseksi – ovet ja hyllytornit olivat rautaa, hyllytasot kiveä. KCL:n musiikkipuoli on lähinnä musiikin tutkimusta. Myös KCL kuuluu Lontoon yliopistoon, jossa on mm. Royal Academy of Music joka painottuu esittämiseen.

KCL:n e-aineistokokoelmat ovat hyvin laajat, kuten monialaisella yliopistolla kuuluu ollakin. Haastattelutilanteessa paikalla olivat taidealojen informaatikko Graeme Lockheart, Klara Finnimore joka hoitaa tilaukset ja e-aineistojen admin-puolen sekä Elizabeth Serebriakoff, joka tekee MARC-importteja kirjastoluetteloon ja ylläpitää Primoa.

2.4. Royal College of Music

Royal College of Musicin (RCM) kirjastolla on suuret nuottikokoelmat ja aivan erityisesti hieno ”aarrekokoelma” nuottikäsikirjoituksia ja erittäin vanhoja painettuja nuotteja. Niteitä on yhteensä n. 500 000. Täällä huomasi Lontoon ja Helsingin eron – meillä vanhat nuotit ovat 1800-luvun alusta, Lontoossa 1300-luvulta.

Royal College of Music: Novello-nuottikustantamon lahjoittama nuottikokoelma, kuvassa kirkkovuoden mukaan järjestettyjä laulukokoemia

Royal College of Music: Novello-nuottikustantamon lahjoittama nuottikokoelma, kuvassa kirkkovuoden mukaan järjestettyjä laulukokoemia

Kirjastoa esitteli Peter Linnitt. E-aineistoista puhuin Monika Pietras’n kanssa ja lopuksi vielä Rob Corp esitteli paperiaineiston digitointia.

2.5. Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance

Trinityssä Labanilla on kaksi kirjastoa: musiikkipuolen Jerwood Library (jossa vierailin) ja Labanin tanssikoulun Laban Library. Trinity Laban on syntynyt yhdistämällä Trinity College of Music ja Laban Dance Centre vuonna 2005. Tällä hetkellä e-aineistot ovat yhteisiä mutta kirjastot sijaitsevat eri paikoissa ja niillä on omat kirjastoluettelot. Kirjaston sijainti on häkellyttävä: se on entisessä kuninkaallisen laivastokoulun rakennuksessa Greenwichin puistossa Thames-joen rannalla. Keskustasta tosin tulee jonkin verran matkaa, itselläni ei 1h 20min riittänyt Lontoon perjantain aamuruuhkassa sinne matkustamiseen.

Trinity oli viimeinen vierailukohteeni. Olin pitkin viikkoa kuullut muilta kirjastolaisilta, että Trinityn Edith Speller on melkoinen velho e-aineistojen suhteen, ja huhut osoittautuivat oikeiksi. Keskustelu oli viikon antoisin ja sain paljon uusia ajatuksia aineiston järjestämisestä. Jerwood Libraryssä näytti muutenkin olevan todella upea kehitysinto, joka paikassa kirjastossa näkyi että oli mietitty miten tämänkin asian voisi tehdä fiksummin.

Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance

Trinity Laban Conservatoire of Music and Dance

Trinityn koulutusohjelmat painottuvat esittävään puoleen. Kokoelman suurin osa-alue ovat nuotit, joita on n. 70 000 nidettä. E-aineistot ovat aika laajat, ja niille on tehty paljon asioita.

2.6. Senate House Library

Senate House Library (SHL) on Lontoon yliopiston (University of London) keskuskirjasto. Lontoon yliopisto on eräänlainen katto-organisaatio, opetus ja tutkimus tapahtuu pääosin yliopistoon kuuluvissa melko itsenäisissä oppilaitoksissa (college, academy, school jne) joita voidaan pitää kaikissa käytännön merkityksissä yliopistoina. Senate House Library on näiden oppilaitosten yhteinen keskuskirjasto, joka saa rahoituksensa ”alhaaltapäin”, ts. oppilaitokset kustantavat kirjaston toiminnan. Vierailukohteistani Royal Academy of Music ja King’s College London kuuluvat Lontoon yliopistoon joten heidän opiskelijansa voivat käyttää SHL:n palveluja.

Senate House Library (kuva: Ethan Doyle White)

Senate House Library (kuva: Ethan Doyle White)

SHL sijaitsee vaikuttavassa tornissa Bloomsburyssä. Kirjaston asiakkaille avoimet tilat ovat kerroksissa 4-7 ja suljetut varastot ja muut vain henkilökunnalle avoimet tilat täyttävät kerrokset 8-18! Kirjastolla on valtavasti varastoaineistoa, etenkin vanhoja kausijulkaisuja satojen vuosien taakse. Niteitä on n. 3 000 000, kausijulkaisuja yli 7000 nimekettä. Kirjastolla on vielä tunnin junamatkan päässä erillinen etävarasto, jossa on paljon käsittelemättömiä lahjoituksia yms.

Haastattelin Colin Homiskia, joka on musiikkipuolen ”research librarian”. Hän sanoi, että yliopiston oppilaitosten kirjastot hankkivat aineistoa opetuksen tarpeisiin ja pyyntöjen perusteella, joten SHL koettaa hankkia kaikkea muuta sitten. Sähköisissä aineistoissa näytti siltä, että SHL tilaa paljon monialaisia aineistoja joista on hyötyä useille oppilaitoksille. Hankinnoissa pyritään siihen, että oppilaitoskirjastot ja SHL täydentäisivät toisiaan. SHL on monialainen ja todella suuri, joten e-aineistot ovat valtavan laajat. Sain upean SHL:n kokoelmia esittelevän kirjan, johon halukkaat voivat tutustua Siban kirjastossa.

2.7. British Library

Kävin myös British Libraryssä (BL), joka on Ison-Britannian kansalliskirjasto. Kuten kansalliskirjastoissa yleensäkin, BL:n kokoelmat ovat lähes kokonaan suljettuja, joten aineistoa voi tutkia vain tilaamalla sitä lukusaliin. BL:n käyttäjät ovat etupäässä akateemista väkeä: tutkijoita, luennoitsijoita, jatko-opiskelijoita, nyttemin myös perusopiskelijoita. Aiemmin perusopiskelijoiden oli hankalaa saada käyttöoikeuksia, mutta kriteerejä on kevennetty. BL on vapaakappalekirjasto, mutta Britanniassa vapaakappalelaki ei kata äänitteitä joten ne joudutaan hankkimaan.

Haastattelin Sandra Tuppenia, joka kuratoi nuottikäsikirjoituksia ja on osa BL:n musiikkitiimiä. Sandra myös esitteli kirjaston musiikkikokoelmia. Keskustelin myös teknisten palvelujen johtajan Will Prenticen kanssa. Hän vastaa audio- ja videopuolen digitoinnista, mille on oma osasto BL:ssä. Vaikka BL on käytöltään vahvasti kytköksissä tutkimukseen, se ei kuitenkaan oli oppilaitoskirjasto joten se poikkesi melko lailla muista vierailukohteistani. Keskustelimme paljon kokoelmien digitoinnista ja tietokantojen yhteistoimivuudesta. BL:lla yhteistoimivuuteen onkin suuri tarve, silla katalogeja on useita. Sama teos voi esiintyä painettuna nuottina pääkatalogissa, äänitteenä AV-katalogissa ja vielä nuottikäsikirjoituksena arkistokatalogissa.

British Library. Mittakaavasta ja teknisestä osaamisesta kertoo se, että teknisten palvelujen osastolla on oma laitehuolto, joka huoltaa kelanauhurit ym.

British Library. Mittakaavasta ja teknisestä osaamisesta kertoo se, että teknisten palvelujen osastolla on oma laitehuolto, joka huoltaa kelanauhurit ym.

BL:llä on jonkin verran lisensoituja e-aineistoja, joita asiakkaat voivat käyttää paikan päällä joko omilla tietokoneillaan tai BL:n koneilla. BL on myös tuottajana useassa aineistossa (mm. EEBO, ECCO, Nineteenth Century Online) joten heidän roolinsa on vähän erilainen kuin muiden kirjastojen. Em. aineistoissa sopimus on sellainen, että kustantajalla on digitoinnin maksajana viiden vuoden yksinoikeus aineiston jakeluun, mutta BL joka omistaa alkuperäisaineistot saa käyttää digitoituja aineistoja omissa tiloissaan.

2.8. Barbican Music Library

Kävin tutustumassa myös Barbican Music Libraryyn, joka on yleinen musiikkikirjasto aivan Guildhallin vieressä. Lontoon yleisten kirjastojen musiikkipuoli on melko totaalisesti alasajettu (”decimated” = hävitetty (Kate Eaton, Guildhall)) ja jäljellä on vain kaksi kirjastoa joilla on mainitsemisen arvoinen musiikkikokoelma: Barbican ja Westminster. Barbican oli kokoelmiltaan suunnilleen Helsingin kirjasto 10:n kokoinen ja ymmärsin että Westminster on samaa kokoluokkaa. 10 miljoonan asukkaan metropolissa tämä ei riitä mihinkään.

En ollut sopinut vierailua etukäteen, mutta Richard Jones otti minut todella ystävällisesti vastaan. En tehnyt täällä haastattelua vaan tutustuin kirjastoon epävirallisemmissa merkeissä. Musiikkikirjastojen vähyyden vuoksi nuottikokoelmaan kohdistuu valtava lainauspaine, minkä vuoksi he ovat sidotuttaneet kaiken koviin kansiin. Tämä tietysti maksaa, mutta kirjaston omistaa City of London, joka on Lontoon ytimessä oleva pankkien ja asianajotoimistojen täyttämä ”vanha keskusta”.

Barbican Music Library ja kovakantiseksi sidotettu Haydnin jousikvartetto

Barbican Music Library ja kovakantiseksi sidotettu Haydnin jousikvartetto

Kirjastolla on myös n. 15 000 CD-levyä, joiden lainaaminen on maksullista. Muun materiaalin lainaaminen on ilmaista. Musiikin alan E-aineistoja oli muutamia, lähinnä Grove, IIMP ja Naxos, mutta kirjastolla on jonkin verran myös yleisiä aineistoja JSTORilta, EBSCOlta ym.

Raportin loppuosa käsittelee etupäässä elektronisten aineistojen käsittelyä ja on suunnattu lähinnä kirjastoammattilaisille. Voit lukea sen tästä linkistä (pdf).

Erkki Nurmi
verkkopalvelusuunnittelija


 

[1] Käytän tässä raportissa ”oppilaitosta” yleisnimityksenä kaikille korkea-asteen opetusta tarjoaville laitoksille ja organisaatioille (engl. HEI = Higher Education Institution). Englannissa ”university” tuntuu viittavaan normaalisti katto-organisaatioon, ja varsinaista yliopisto-opetusta tarjoavia yksiköt ovat nimeltään ”college”, ”academy”, ”school” ym.

Kategoria(t): Yleiset | Kommentoi

Vierailu Viipurin kirjastoon

Kirjaston keväinen virkistysmatka suuntautui Viipuriin perjantaina 16.6. Matka modernilla ja miellyttävällä Allegro-junalla kestää vain n. 2½ tuntia. Rajamuodollisuudetkin sujuivat mennen tullen erittäin joustavasti. Viipuri on käsittämättömän lähellä vaikka tuntuu, että se on kokonaan toisessa maailmassa.

Vierailun pääkohde oli Alvar Aallon kirjasto. Meille oli varattu perusteellinen opastus ja tutustumiskierros ja aikaakin kirjastossa vierähti muutama tunti. Kirjastohan on valmistunut 1935. Ennen sotavuosia kirjasto ehti olla käytössä vain muutaman vuoden. Sodan jälkeen seurasi pitkä rappion aika, mutta vähitellen kirjastoa alettiin korjata ja restauroida. Se oli pitkä prosessi, joka lopulta huipentui pieteetillä restauroidun kirjaston uusiin avajaisiin marraskuussa 2013.

Tällä hetkellä kirjasto on jälleen kaupunkilaisten käytössä. Paperikortistoilla pärjätään edelleen ja henkilökuntaa kirjastossa on peräti yli kahdeksankymmentä.

WP_20140613_007

WP_20140613_008 Kirjaston juhlasali.

WP_20140613_009

WP_20140613_020

WP_20140613_015Kirjaston nuottikokoelmaa.

WP_20140613_017Kuuntelupaikkoja

WP_20140613_027

Kirjastoon tutustumisen jälkeen suunnattiin tietysti torille ja sitten syömään.

WP_20140613_035

WP_20140613_040

Teksti ja kuvat: Maaria Harviainen

Kategoria(t): Yleiset | Kommentoi

Terveisiä Vilnasta

Osallistuin äänitearkistokonferenssiin Vilnassa viime lokakuun alussa. Konferenssi oli kahden äänitearkistojärjestön eli IASA:n (International Association of Sound and Audiovisual Archives) ja BAAC:n (Baltic Audiovisual Archival Council) yhteinen. Konferenssipaikkana toimi Vilnan yliopisto. Alun perin tarkoitukseni oli osallistua vain konferenssin loppuosaan, mutta pienen lentolippuihin liittyneen päivämääräsohlauksen vuoksi olinkin paikalla koko viikon.

IASA ja BAAC edustavat samaa alaa, mutta ovat jäsenistöltään melko erilaisia. IASA on maailmanlaajuinen järjestö, jonka jäsenistöstä näkyvimpiä ovat alan suurimmat organisaatiot kuten British Library, Yhdysvaltojen kongressin kirjasto, yleisradioyhtiöt ja kansalliskirjastot. BAAC:n jäsenet taas ovat balttilaisia ja pohjoismaisia tyypillisesti melko pieniä organisaatioita. Sibelius-Akatemian kannalta tällainen konferenssi on ihanteellinen: suurimmilta organisaatioilta kuulee, mitä alan kehityksen terävimmässä kärjessä tapahtuu juuri nyt ja mitkä ovat parhaat käytännöt esim. digitoinissa. Pieniltä organisaatioilta taas saa hyviä vinkkejä siitä, miten näitä parhaita käytäntöjä voidaan soveltaa rajallisilla resursseilla.

Vilnan yliopisto

Yksi monista Vilnan yliopiston sisäpihoista.

Yksi monista Vilnan yliopiston sisäpihoista.

Konferenssipaikka eli Vilnan yliopisto on upea paikka. Yliopisto on perustettu 1579, ja iän huomaa paikan päällä: kampus on loputon ketju kapeiden holvikäytävien yhdistämiä sisäpihoja. Sisään pääsee vain yhdeltä puolelta, joten koko kompleksi saadaan illalla kiinni sulkemalla yksi rautaportti.

IMAG0550

Yliopiston kampuskartta.

Konferenssia avaamassa BAAC:n puheenjohtaja Zane Groza (vas., LAT), järjestäjiin kuulunut Juozas Markauskas (LIT) ja IASA:n puheenjohtaja Jacqueline von Arb (NOR).

Konferenssia avaamassa BAAC:n presidentti Zane Grosa (vas., LAT), järjestäjiin kuulunut Juozas Markauskas (LTU) ja IASA:n presidentti Jacqueline von Arb (NOR).

Esitykset

Viikon aikana esityksiä oli melkoinen määrä. Esitykset oli jaettu eri saleihin niin, että koko ajan oli kaksi tai kolme esitystä yhtä aikaa käynnissä. Itselleni tämä tapa ei sovi kovin hyvin, koska koko ajan on sellainen tunne, että ruoho aidan toisella puolella on vihreämpää. Usein olikin, sillä tylsällä esityksellä voi olla kiinnostava otsikko ja päinvastoin. Kuulin kuitenkin paljon todella kiinnostavia esityksiä.

Berit Stifjeld Norjan kansalliskirjastosta puhui musiikkiarkistojen yhteiskäytöstä. Norjassa yleisradio NRK on YLE:n tapaan siirtänyt lähetystoiminnassa käytettävän musiikkiarkistonsa palvelimelle, josta toimittajat pääsevät musiikin lisäksi käsiksi kaikkeen metadataan eli äänitteen tietoihin. NRK ja Norjan kansalliskirjasto ovat tämän jälkeen yhdistäneet äänitearkistojensa toimintaa norjalaisen musiikin osalta. Ymmärsin, että Norjan laki salliin NRK:n ja kansalliskirjaston käyttävän toistensa levyjä kuin omiaan. Tästä on ollut molemmille hyötyä, sillä NRK:lla on levyjä, joita kansalliskirjaston kokoelmissa ei ole, ja toisaalta kansalliskirjaston levyt ovat usein vähemmän soitettuja kuin NRK:n, joten niistä saadaan paremmat digikopiot. Yhteiskäytön vuoksi kansalliskirjasto oli joutunut joustamaan muutamassa kohdassa meille kirjastolaisille niin rakkaista luettelointisäännöistä, mutta yhteiskäytön edut varmasti painavat vaakakupissa enemmän.

Kevin Bradley / Australian kansalliskirjasto

Kevin Bradley Australian kansalliskirjastosta.

Kevin Bradley Australian kansalliskirjastosta kertoi heidän menetelmästään kerätä suullista kansanperinnettä videotallenteille. Aivan viime aikoina markkinoille on tullut kameroita, joilla voidaan kuvata arkistointikelpoista eli pakkaamatonta videokuvaa järjellisin kustannuksin. He käyttivät kolmea tällaista kameraa sekä ääninauhuria haastattelujen tallentamiseen kansanperinnearkistoon. Kolmen kameran kuvasta he leikkasivat lopullisen arkistointitallenteen, eli kaikkea kolmen kameran tallentamaa kuvaa ei säilytetty. Tämä herätti vilkasta keskustelua. Arkistoalalla aineiston hävittäminen on aina vaikea asia, ja monet pitivät materiaalin leikkaamista kyseenalaisena. Tässä tapauksessa arkistoitava asia oli kuitenkin selvästi haastattelun sisältö eli kansanperinne eikä videotallenne, koska kyse oli arkiston itsensä luomasta tallenteesta. Toinen vilkas keskustelun aihe oli videon valinta puheen tallennuksen välineeksi audion sijaan. Elokuva-alan ihmiset painottivat paljon sitä, miten äänitallenne on lähtökohtaisesti objektiivinen ja video subjektiivinen, koska kyse on aivan erilaisista tekniikoista. Audion kohdalla tallennetaan liikkuvaa ilmaa ja toistettaessa tuotetaan liikkuvaa ilmaa, joten vallinnut todellisuus toistetaan enemmän tai vähemmän samanlaisena. Video taas luo symbolisen representaation todellisuudesta: mm. kameran kohdistuksella ja kuvan rajauksella valitaan aina vain pieni osa todellisuudesta ja sekin näytetään jostakin näkökulmasta. Todettiin kuitenkin, että myös audiota on mahdollista käyttää subjektiivisesti. Keskustelu oli valtavan mielenkiintoinen.

Bertram Lyons Yhdysvaltojen kongressin kirjastosta kertoi virkavapausvuodestaan Brasiliassa. Hän oli mennyt tutkijavaimonsa mukaan vuodeksi Lucas do Rio Verden kaupunkiin. Kyseessä on 50 000 asukkaan kaupunki soijaviljelmien keskellä. Kaupunki on hyvin erikoislaatuinen paikka: koko kaupunki on vain 25 vuotta vanha ja se on noussut täysin tyhjästä. Lyons tutki, miten näin nuori yhteisö perustaa muistiorganisaatioita eli kirjastoja, arkistoja ja museoita. Hän havaitsi, että yhteisön muistin järjestelmällinen tallentaminen ei ollut vielä varsinaisesti päässyt vauhtiin, sillä lähes kaikki kaupunkiin ensimmäiseksi asettautuneet olivat edelleen elossa ja asuivat kaupungissa. Tutkimus oli sikälikin erityislaatuinen, että koska kyseessä oli sademetsään raivattu GM-soijaviljelysten ympäröimä kaupunki, oli aivan ymmärrettävää, että ulkopuolinen mielenkiinto kohdistui lähes yksinomaan ympäristöongelmiin. Ymmärsin, että Lyons oli käytännössä ainoa ulkopuolinen, jota kiinnosti jokin muukin kuin ympäristöasiat. Vilnan konferenssi sattui Yhdysvaltojen julkishallintosulun aikaan, joten Lyons kuten muutkin kongressin kirjaston työntekijät olivat konferenssissa lomautettuina. En tiedä kuitenkaan, että kukaan heistä olisi tämän vuoksi jättänyt tulematta. Selvästikin alallamme on kutsumustyön piirteitä.

Will Prentice British Librarysta kertoi British Libraryn äänitearkistopuolen varaston selvitysprojektista. Kaikille muistiorganisaatioille ovat varmasti tuttuja suljetun varaston kasat, jotka syntyvät niistä lahjoituksista, jotka laitetaan ”väliaikaisesti” syrjään, koska niille ei nyt ehditä tekemään mitään tai ei heti keksitä, mitä niille pitäisi tehdä. Näyttää siltä, että sitä sattuu paremmissakin piireissä – isommissa organisaatiossa kasat ovat vain isompia. BL:ssa äänitepuolen varastoon oli vuosikymmenien kuluessa kertynyt suunnattomasti tällaista materiaalia. He kävivät projektissa kaiken tällaisen aineiston läpi, poistivat tarpeettoman ja lopulta tekivät 15 vuoden (!) suunnitelman aineiston luetteloinnista. Projektissa löytyi mm. 10 000 levyä, jotka olivat kaksoiskappaleita ja siten tarpeettomia.

Will Prentice ja alan terminologiaa.

Will Prentice ja alan terminologiaa.

Prenticen toinen aihe oli AV-arkistoalan yletön lyhenteiden käyttö. Hän käytti ilmiöstä nimitystä Jargon Inflation, ”JI”. Prenticen mukaan yletön lyhenteiden ja jargonin käyttö on merkki epävarmuudesta, joka on seurausta erittäin nopeasta teknologisesta kehityksestä. Tämä on ongelma, sillä jargonin käyttö hankaloittaa ymmärtämistä ja oppimista, mikä puolestaan lisää epävarmuutta ja sitä kautta jargonin käyttöä.

Will Prentice ja Hyvin Tieteellinen Käppyrä: kun Jargon Inflation (JI) kasvaa, halukkuus ymmärtää jargonia vähenee.

Will Prentice ja Hyvin Tieteellinen Käppyrä: kun Jargon Inflation (JI) kasvaa, halukkuus ymmärtää jargonia vähenee.

Erkki Nurmi
verkkopalvelusuunnittelija

Kategoria(t): Yleiset | Kommentoi

Hyvää Joulua

Rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa sekä antoisaa uutta vuotta 2014!

IMG_0697

Kategoria(t): Yleiset | Kommentoi

Mitä on tapahtunut kevään asiakaskyselyn jälkeen

Kirjastossa toteutettiin asiakaskysely keväällä 2013. Kyselyllä haluttiin kuulla kirjaston käyttäjien mielipiteitä erityisesti uusista kirjastotiloista Musiikkitalossa, mutta myös kirjaston palveluista. Kyselyn tulosten perusteella tehty raportti löytyy kirjaston kotisivulta.  Saimme varsin runsaasti palautetta erityisesti liittyen kirjaston tiloihin. Kirjasto on tosiaankin maan alla eikä tiloihin tule kovin paljoa suoraa päivänvaloa. Tiloja pidettiin myös hieman kalseina ja käytännöllisesti toivottiin lisää istuimia ja pöytätilaa sekä opasteita. Kaikki asiat ovat olleet tavallaan tiedossa, mutta asiakkaidemme palaute antoi aivan uutta puhtia tilojen muuttamiseen.

Valaistus on kirjastossa erittäin tärkeää. Valitettavasti meidän kirjastomme suunnittelussa valaistus ei ole onnistunut erityisen hyvin. Valaistusta on yritetty lisätä jatkuvasti, mutta edelleen moni asia on kesken ja odottaa muiden toimijoiden toimenpiteitä. Olemme kuitenkin saamassa yksinkertaisesti lisää lamppuja lukuhuoneeseen ja toisen kerroksen oleskelutilaan.

Mitä muuta on tehty syksyn aikana? Tässä alapuolella lista toimenpiteistä:

– Kirjaston 1. kerrokseen on lisätty lukupaikkoja kirjojen takana olevalle seinustalle. Laitteita lukupaikoilta on puolestaan siirretty toistaiseksi muihin tiloihin, esimerkiksi kirjaston avovarastoon, jossa ne ovat edelleen käytettävissä.

– Kirjaston 1. kerroksen kopiokoneen läheisyyteen on raivattu pöytätilaa, jonne on siirretty paperileikkuri, nitoja ym.

– Lukupaikkoja on lisätty myös 2. kerrokseen koottujen teosten läheisyyteen. Mukavia lukunurkkauksia on suunnitteilla lisääkin.

– Kirjaston tilojen viihtyisyyteen on yritetty panostaa mm. hankkimalla viherkasveja ja uusia valaisimia.

– Kirjahyllyjen opasteet on kokonaan uusittu. Kirjaston sisäänkäynnin viereisellä seinällä on jo ollutkin kirjaston opaskartta. Lisäksi Sibelius-Akatemian aulaan 3. kerroksessa on sijoitettu kirjaston roll-up  kertomaan kirjaston olemassaolosta.

– Pop-up -kirjasto on toiminut T-talon 3. kerroksessa koko syksyn ajan. Pysyvää kokoelmaa tuskin tulee, mutta pop-up -kirjastossa voi lainata ja palauttaa materiaalia sekä saada kirjaston aineistoihin liittyvää tietopalvelua ja neuvontaa.

– Kirjaston kuunteluhuoneet ovat avoimia kaikille kirjaston käyttäjille. Leffailtoja ja -päiviä voi pitää (tosin kirjaston aukioloaikojen rajoissa toistaiseksi) ja ehkä eväiden suhteen on rajoitetumpaa kuin Finnkinolla🙂

– Kirjastolle on tulossa uudet kotisivut Taideyliopiston myötä ensi vuoden aikana ja kyselyssä toivottua mobiilikäytettävyyttä pyritään siinä yhteydessä huomioimaan mahdollisuuksien mukaan.

– Syksyllä kirjastossa panostettiin uusien opiskelijoiden kirjastoon tutustumiseen. Toivottavasti sekin osaltaan laskee kirjastonkäytön kynnystä.

Maaria Harviainen

Kategoria(t): Yleiset | Kommentoi

Konsertteja kongressin yhteydessä

Jokaisen IAML:n kongressin yhteydessä järjestetään yleensä kaksi konserttia. Kongressin isäntämaan IAML-osasto järjestää konsertit, joten usein halutaankin esitellä isäntämaan omaa musiikkia. Nämä konsertit ovat omasta mielestäni olleet melkein aina kongressien parasta antia. Pääsemme kuuntelemaan konsertteja, joita muuten ei edes järjestettäisi sekä musiikkia ja muusikoita, joita muuten harvoin kuulee kampiliira-yhtyeestä Kronos-kvartettiin perinteisemmistä kokoonpanoista ja musiikista puhumattakaan. Wienissä toinen konserteista oli omistettu Musikvereinille. Konsertti järjestettiin Musikvereinin Brahms-salissa, ohjelmisto oli koottu Musikvereinin arkiston käsikirjoitusten pohjalta ja soittimet olivat yhdistyksen omistamia periodi-soittimia.

IMG_0171

IMG_0181

IMG_0183

IMG_0185

IMG_0187

Kongressin toinen konsertti järjestettiin Schönbrunnin linnan teatterissa ja konsertti keskittyi 1900-luvun alkupuolen wieniläiseen kamarimusiikkiin. Kuulimme Anton Webernin, Arnold Schönbergin ja Bruno Walterin musiikkia Atout-kokoonpanon esittämänä. Vaikka takana oli pitkä kongressipäivä helteessä paahtuvassa kaupungissa, tämä konsertti erityisesti jaksoi ilahduttaa.

IMG_0260

IMG_0261

Maaria Harviainen

 

Kategoria(t): Yleiset | Kommentoi

IAML Wien 2013

IAML:n (International Association of Music Libraries, Archives and Documentation Centres) kongressi järjestettiin tänä vuonna Wienissä 28.7. – 2.8. Osallistuimme Irmeli Koskimies ja allekirjoittanut kongressiin hieman vajaan neljän päivän ajan. Kongressi järjestettiin Wienin yliopiston tiloissa. IAML:n kongresseihin kuuluvat tietysti luennot, ihmisten tapaaminen, tungos ja raikuva puheensorina kahvitauolla sekä muu sosiaalinen ohjelma kuten konsertit ja retket.

IMG_0253

IMG_0255Edessä Tiina Tolonen ja Jaakko Tuohiniemi, heidän välistään näkyvät Ilvi Rauna ja Irmeli Koskimies.

Anke Hofmann Hochschule für Music und Theater Leipzigista kertoi kokemuksia kirjaston kokoelmaluetteloiden ja lisensoitujen e-aineistojen tarjoamisesta yhden ja saman käyttöliittymän kautta asiakkaille. Käyttöliittymän ohjelmistona Saksassa on käytetty avoimen lähdekoodin VuFind-ohjelmaa. Saman ohjelman varaan on myös Suomessa rakenteilla uusi käyttöliittymä (Finna) kirjastoille, museoille ja arkistoille. Leipzigissa on tutkittu mahdollisuuksia erilaisten musiikkiaineistojen integroimiseksi saman käyttöliittymän kautta haettaviksi. Esimerkiksi nuottimateriaalin jakelupalvelun IMSLP:n integroimista yhteiseen aineistohakuun on mietitty. Erityisenä haasteena on ollut IMSLP:n aineiston standardoimattomuus ja kysymykset aineiston pysyvyydestä. Anke Hofmanin mukaan musiikin järjestäminen on aina haaste ohjelmistoille. Mutta jos ohjelmisto kykenee järjestämään musiikkiaineistoa mielekkäällä tavalla asiakkaiden helposti löydettäväksi, se pystyy mihin tahansa. Musiikkiaineisto on siis oivallista testiaineistoa.

https://katalog.hmt-leipzig.de/

Keskiviikkona aamupäivän teemana oli Wienin filharmonikot. Orkesterissa 1. viulua soittava Clemens Hellsberg kertoi orkesterin pitkästä ja perinteikkäästä historiasta. Kuuntelimme tietysti wieniläisvalsseja, mutta tällä kertaa Joseph Lannerin eikä suinkaan Strauss-perheen säveltäminä. Hellsberg on tutkinut orkesterin historiaa ja mm. kirjoittanut orkesterin kotisivujen lyhyen historiikin. Orkesterilla on myös laaja arkisto, jota esitteli arkistonhoitaja, tutkija Silvia Kargl. Wienin filharmonikoiden historiallinen arkisto on perustettu v. 1842. Silvia Kargl:n mukaan arkistoa on hoidettu ja järjestetty ammattimaisesti vasta viimeiset vuosikymmenet. Aineistoa on kuitenkin aina jollakin tavalla vaalittu ja niin se on säilynyt varsin hyvin. Arkistossa on mm. laaja kokoelma kirjeitä ja kortteja säveltäjiltä ja muusikoilta. Silvia Kargl pahoittelikin, ettei näitä jälkiä enää jää kun kaikki asiat hoidetaan sähköpostitse.

IMG_0177Ote Brahmsin jousikvintetosta D-duuri op. 111, nro 2. Kuvan laatu ei valitettavasti ole kovin hyvä.

Perjantaina Wienissä oli lämmintä 37 astetta. Ainoa järkevä vaihtoehto oli istua paremmin ilmastoidussa isommassa salissa kuuntelemassa esityksiä käsikirjoitusarkistoista.  Samaan aikaan huonommin ilmastoidussa kuumassa pikkusalissa yritettiin keskittyä erilaisiin aineistojen digitointi-projekteihin. Erityisen mielenkiintoinen oli puolalaisen Karol Szymanowski -akatemian musiikkikirjastonhoitajan Hanna Biasin esitys sleesialaisen sävellyskoulun sävellyskäsikirjoituksista. Sävellyskoulu sai alkunsa 1900-luvun alkupuolen Katowicessa ja sen johtohahmoja oli tuolloin mm. Karol Szymanowski. Sittemmin sävellyskoulun vaikutuspiirissä ovat olleet lähes kaikki Puolan merkittävimmät 1900-luvun säveltäjät ja kirjaston sävellyskäsikirjoituskokoelma onkin huomattava ja esittelemisen arvoinen. Sleesia sijaitsee nykyisin suurimmaksi osaksi Puolan, mutta myös Saksan ja Tsekin valtioiden alueilla. Kokoelman säilyminen ylipäätään on maininnan arvoista ottaen huomioon alueen 1900-luvun myrskyisän historian.

Maaria Harviainen

 

Kategoria(t): Yleiset | Kommentoi